Hyppää pääsisältöön
  • +
  • fiSuomi
  • svSvenska
  • enEnglish
  • fiSuomi
  • svSvenska
  • enEnglish
  • Tule ja koe
    • Aukiolo, liput, sijainti
    • Saavutettavuus
    • Tapahtumat
    • Opastukset ja työpajat
    • Kouluille
    • Valokuvauskurssit
    • Podcast
    • Pelit
    • Museo Youtubessa
    • Photofuss-nuoret
    • K1-klubit
  • Näyttelyt
    • Näyttelyt nyt
    • Tulevat näyttelyt
    • Menneet näyttelyt
    • Näkökulmia näyttelyihin
  • Kokoelmat
  • Hankkeet
  • Tietopalvelut
    • Tietoa ja oppaita
    • Kuvapalvelu
    • Kirjasto
    • Konservointi
  • Info
    • Henkilökunta
    • Medialle
    • Hae meille
    • Apurahat ja palkinnot
    • Museon esittely
    • Museon arvot
    • Turvallisemman tilan periaatteet
    • Kestävä kehitys
    • Aukiolo, liput, sijainti

Piktorialistin postikortit

Wladimir Schohin, Hiljaiselo. Valokuvapostikortti, lähettämätön kappale, tuotettu Helsingissä n. 1910 – 1930-luvulla. Suomen valokuvataiteen museo.

Monivuotisessa tutkimushankkeessa olemme Valokuvataiteen museolla uppoutuneet valokuvan ensimmäisen taidesuuntauksen, piktorialismin historiaan. Museon kokoelmiin on menneinä vuosikymmeninä lahjoitettu runsaasti keskeisten suomalaisten piktorialistien vedoksia. Poikkeuksena on Wladimir Schohin: hän oli yksi 1900-luvun alkuvuosien arvostetuimmista piktorialistisen vedostuksen suunnannäyttäjistä, mutta hänet tunnetaan nykyisin lähinnä upeista autochrome-väridioistaan, sillä vain harvoja hänen vedoksiaan on säilynyt.

Kadonneisiin vedoksiin tarjoutui uusi näkymä, kun huomasimme, että museon kokoelmissa on vanhoja valopainomenetelmällä tehtyjä postikortteja Schohinin valokuvista. Kyseessä saattavat olla ainoat Suomessa 1900-luvun alussa tuotetut piktorialistiset postikortit.

Schohinin kortit on tuottanut helsinkiläinen valokuvaamo Universal, jonka liikkeessä kortteja on varmasti myös ollut myynnissä. Niiden tarkka tuotantovuosi ei ole tiedossa.


Wladimir Schohin, valokuvapostikortti, lähettämätön kappale, tuotettu Helsingissä n. 1910 – 1930-luvulla. Kääntöpuoli. Suomen valokuvataiteen museo.

Korttisarjan otsikkona oli ”Taiteellisia amatöörivalokuvia”, joka tarkoittaa 1900-luvun alun kielenkäytössä piktorialismia. (Käsitettä ”piktorialismi” alettiin laajemmin käyttää vasta piktorialismin varsinaisen kultakauden jälkeen.) Valokuvassa amatööriys ja taiteellisuus kuuluivat erottamattomasti yhteen, eikä useimmilla ammattilaisvalokuvaajilla uskottu olevan amatöörien veroista luovuutta, kykyä tai intohimoa taiteellisen ilmaisun tavoitteluun vaativilla vedostusmenetelmillä.

Piktorialismin aktiivivuosiin 1900-luvun alussa osui myös valokuvan suuri massakulttuuri-ilmiö, valokuvapostikortit. Vaikka vakava taiteellinen valokuva ja viihteelliset postikortit olivat monessa mielessä kaukana toisistaan, monet maalaustaiteesta tutut teemat toistuivat molemmissa. Tietyt valokuvaajat hallitsivat sekä piktorialistisen estetiikan että postikortteihin soveltuvan kitschin rekisterin, kuten suomalaissyntyinen berliiniläiskuvaaja Siri Fischer-Schnéevoigt tässä lapsikortissaan.


Siri Fischer-Schnéevoigt, valokuvapostikortti, lähetetty Saksassa 1930-luvulla. Suomen valokuvataiteen museo, D2021:53/1.

Vaikka piktorialismin ja valokuvapostikorttien kuva-aiheiden välillä voidaankin löytää yllättävän paljon yhteyksiä, niiden vedostusmenetelmät olivat hyvin erilaiset. Piktorialistien suosima hämyisyys ja etenkin jalopainomenetelmillä tavoiteltu pehmeäpiirtoisuus eivät olleet suosituissa belle époque -postikorteissa edukseen (ks. Harri Kalha: Piktorialismia postitse, kirjassa Piktorialismi – valokuvataiteen synty, 2022). Schohinin korteissa alkuperäisten vedosten pehmeäpiirtoisuus on kuitenkin kääntöpuolella luvatun ”taiteellisen amatöörivalokuvan” ominaisuutena tärkeässä roolissa. Kitsch loistaa poissaolollaan, ja aiheissa toistuvat Schohinin autochrome-dioista tutut harmoniset asetelmat ja maisemat.

Wladimir Schohin, Metsän reunassa. Valokuvapostikortti, lähettämätön kappale, tuotettu Helsingissä n. 1910 – 1930-luvulla. Suomen valokuvataiteen museo.

Sofia Lahti, kokoelma-amanuenssi

Skip "More on the subject" liftups

More on the subject

Pohjoinen piktorialismi -tutkimus 2020-2022

Hankkeet
Piktorialismi oli valokuvan ensimmäinen taidesuuntaus, jonka valtakausi Euroopassa kesti noin 1880-luvulta 1920-luvulle. Museon tutkimushankkeessa kirjoitetaan suomalaisen piktorialismin historiaa.

Värikuvan varhainen mestari: Wladimir Schohinin autochrome-kuvat

Kokoelmanosto
Miten noin kauan sitten otetut valokuvat voivat olla värillisiä?

Taiteilijakohtalo

Kokoelmanosto
Vuonna 1900 matkusti Suomen suuriruhtinaskunnasta Saksaan Müncheniin nuori, innokas ylioppilas Alfred Nybom (1879–1963) opiskelemaan valokuvausta.

Toisenlainen taiteilijakohtalo

Kokoelmanosto
Eteerinen, hauras, puhtoinen, viaton. Vaiko sittenkin boheemi, seksisymboli, tuulahdus queeriyttä edvardiaanisessa Englannissa, skandaaleissa ryvetetty monipuolinen, ristiriitainen ja älykäs taiteilija? Kuka oli Maud Allan?

Kujeileva katupoika

Kokoelmanosto
Iiris kyllä tiesi, että maailmassa oli myös toisenlaisia miehiä kuin isänsä, johtaja, valokuvaharrastaja Fritz Englund. Kaupungilla hän oli nähnyt veltonnäköisiä poikia, jotka kädet taskussa nojailivat seiniin. Miltä tuntuisi olla tuollainen julkea poika?

Aukiolo, liput, sijainti

Osoite
Kämp Galleria
Mikonkatu 1, 00100 Helsinki
K1: katso kartalla
Katso kartalla
Aukioloajat
ma–pe 11–20, la–su 11–18
Liput
12/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy
Osoite
Kaapelitehdas
Kaapeliaukio 3, G-rappu, 00180 Helsinki
Suomen valokuvataiteen museo: katso kartalla
Katso kartalla
Aukioloajat
ti–su 11–18, ke 11–20
Liput
12/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy

Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas

Käyntiosoite: Kaapelitehdas, Kaapeliaukio 3, G-rappu, 00180 Helsinki

Postiosoite: Tallberginkatu 1 C 85, 00180 Helsinki 

Asiakaspalvelu ja lipunmyynti: 
040 1922 300
kaapelifmp@fmp.fi

Opastus- ja työpajavaraukset

Tieto- ja kuvapalvelu:
tietopalvelu@fmp.fi
Kysy museolta
Kuvapalvelu
040 159 5951

Tietosuojaselosteet

Verkkolaskut:
Verkkolaskuosoite / OVT tunnus: 003702023273
Välittäjätunnus: 003723327487 (Apix)
Y-tunnus: 0202327-3 

K1, Kämp Galleria

Käyntiosoite: Kämp Galleria, Mikonkatu 1, 00100 Helsinki

Postiosoite: Tallberginkatu 1 C 85, 00180 Helsinki 

Opastus- ja työpajavaraukset

Asiakaspalvelu ja lipunmyynti:
040 163 3210
k1fmp@fmp.fi

Ravintola The Glass: 
theglass.fi/ 
0456789045 
info@theglass.fi

Museokauppa The Object: 
www.theobject.fi

Tietosuojaselosteet

Verkkolaskut:
Verkkolaskuosoite / OVT tunnus: 003702023273
Välittäjätunnus: 003723327487 (Apix)
Y-tunnus: 0202327-3

Seuraa meitä

Instagram
Facebook
Twitter

Tilaa museon uutiskirje sähköpostiisi

Tilaa museon näyttelykutsut sähköpostiisi

Yhteistyössä

Pääyhteistyökumppani

 

Yhteistyökumppani

 

Tällä sivustolla käytetään evästeitä.

Hyväksy vain välttämättömät evästeetHyväksy kaikki evästeet