Hyppää pääsisältöön
  • +
  • fiSuomi
  • svSvenska
  • enEnglish
  • fiSuomi
  • svSvenska
  • enEnglish
  • Tule ja koe
    • Aukiolo, liput, sijainti
    • Saavutettavuus
    • Tapahtumat
    • Opastukset ja työpajat
    • Kouluille
    • Valokuvauskurssit
    • Podcast
    • Pelit
    • Museo Youtubessa
    • Photofuss-nuoret
    • K1-klubit
  • Näyttelyt
    • Näyttelyt nyt
    • Tulevat näyttelyt
    • Menneet näyttelyt
    • Näkökulmia näyttelyihin
  • Kokoelmat
  • Hankkeet
  • Tietopalvelut
    • Tietoa ja oppaita
    • Kuvapalvelu
    • Kirjasto
    • Konservointi
  • Info
    • Henkilökunta
    • Medialle
    • Hae meille
    • Apurahat ja palkinnot
    • Museon esittely
    • Museon arvot
    • Turvallisemman tilan periaatteet
    • Kestävä kehitys
    • Aukiolo, liput, sijainti

Näin otetaan luova kuva, Vilho Setälän mukaan

Vilho Setälä, 1929. Hopeagelatiinivedos. Suomen valokuvataiteen museo.

Vilho Setälä antoi kirjassaan Valokuvaus tieteenä ja taiteena (1940) mainion täsmällisiä ohjeita valokuvan sisältöön ja kuvakieleen liittyen.

Sovelletaanpa niitä hänen vuonna 1929 ottamaansa kuvaan, jonka sisältöä sanallisesti voisi luonnehtia: "Jalankulkijoita sateisella kadulla". Sanallisen ilmauksen rinnalla Setälä pohtii kuvakielen keinoja eli käyttääksemme Setälän ilmaisua "miten saada kuva niin keskitetyksi, että se ainakin lähentelisi sanan ilmaisua". Tämä tapahtuu Setälän mukaan kuuden eri osa-alueen kautta, jotka ovat: kolmiulotteinen todellisuus, luonnehtiva näkymä, aines ja pintavaikutus, tiet ja veräjät, liike ja liikunta sekä kuvan rajat. Verrataanpa niitä kuvaan aluksi kahden ensimmäisen osa-alueen kautta.

 

Kolmiulotteinen todellisuus

Mitkä ovat keinot, joilla luoda valokuvaan syvyyssuuntainen vaikutelma? Setälä korostaa perspektiivin, varjojen ja terävyyden sijoitusta kuvassa. Esimerkissämme, sateisessa kaupunkikuvassa, rakennukset muodostavat lähekkäisen ryhmän ja niiden julkisivut yhdensuuntaiset viivat, jotka vievät katseen pitkälle syvyyssuuntaan eli kaukaisuuteen.

Tummat ihmishahmot tuovat katsojalle perspektiiviin mittakaavan esiin. Kuvasta on eroteltavissa myös ns. ilmaperspektiivi, jonka vaikutuksesta kauempana maisemassa näkyvät kohteet siintävät vaaleina. Erittäin selvästi tämä näkyy juuri muun muassa sadesumussa.

Kuvaamalla vastavalossa on saatu myös aikaan voimakas varjoperspektiivi eli Setälän sanoin "pitkät, puhuvat varjot".

Terävyyden sijoitus on kenties tavanomaisin eli etualaa oleva pääaihe, kohti kuvaajaa kävelevät naiset, on terävä ja tausta hämyinen. Setälän mukaan tämä terävyyden sijoitus on aina "sopusuhtaisen miellyttävä".

 

Luonnehtiva näkymä

Aihetta luonnehtiva näkymä viittaa Setälän mukaan tasamuotoisuuden eli symmetrian ongelmaan kuvassa. Jäykkyys, tukevuus, jykevyys ja elottomuus liittyvät usein matemaattisen tasamuotoisuuteen eli aiheen sijoittamisen keskelle kuvaa ja kuvaamisen suoraan aiheen edestä. Esimerkkikuvassamme sateesta kiiltävän jalkakäytävän ja kivetyn tien raja poikkeaa kuvan keskiviivasta ja luo Setälän toivomaa eloa kuvalle.

 

Erja Salo, museolehtori

Lähde: Setälä, Vilho. Valokuvaus tieteenä ja taiteena. Otava 1940.

Skip "More on the subject" liftups

More on the subject

Liikkeen illuusio syyssumussa – Vilho Setälän ohjeita luovaan valokuvaukseen

Kokoelmanosto
Vilho Setälän (1892–1985) kuvan sisältöä määrittävistä kategorioista tarkasteltavana ovat nyt: liike ja liikunta sekä kuvan rajat.

Railo ajatusta johdattelevana reittinä – Vilho Setälän ohjeita luovaan valokuvaukseen

Kokoelmanosto
Vilho Setälän (1892–1985) kuvan sisältöä määrittävistä kategorioista tarkasteltavana ovat nyt: "aines ja pintavaikutus" sekä "tiet ja veräjät".

Elokuvalliset arkit vedostajan apuna

Kokoelmanosto
Tavallisella 36-ruutuisella kinofilmillä on näppärä ominaisuus: se mahtuu kokonaisuudessaan yhdelle noin A4-kokoiselle valokuvapaperiarkille pinnakkaisiksi vedostettuna. Toimittaja ja valokuvaaja K-G Roos matkusti kesällä 1967 Kiinaan ruotsalaisen opiskelijaryhmän mukana. Matka tallentui pinnakkaisarkeille.

Museon kokoelmat

Kokoelmat
Suomen valokuvataiteen museon kokoelmissa on yli 2 miljoonaa valokuvaa. Kokoelmat painottuvat suomalaiseen 1900-luvun valokuvaukseen – sekä valokuvaajien teoksiin että laajoihin valokuva-arkistoihin. Museolla on myös tuhansien valokuvaukseen liittyvien esineiden kokoelma, valokuvakirjasto ja asiakirja-arkisto.

Aukiolo, liput, sijainti

Osoite
Kämp Galleria
Mikonkatu 1, 00100 Helsinki
K1: katso kartalla
Katso kartalla
Aukioloajat
ma–pe 11–20, la–su 11–18
Liput
12/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy
Osoite
Kaapelitehdas
Kaapeliaukio 3, G-rappu, 00180 Helsinki
Suomen valokuvataiteen museo: katso kartalla
Katso kartalla
Aukioloajat
ti–su 11–18, ke 11–20
Liput
12/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy

Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas

Käyntiosoite: Kaapelitehdas, Kaapeliaukio 3, G-rappu, 00180 Helsinki

Postiosoite: Tallberginkatu 1 C 85, 00180 Helsinki 

Asiakaspalvelu ja lipunmyynti: 
040 1922 300
kaapelifmp@fmp.fi

Opastus- ja työpajavaraukset

Tieto- ja kuvapalvelu:
tietopalvelu@fmp.fi
Kysy museolta
Kuvapalvelu
040 159 5951

Tietosuojaselosteet

Verkkolaskut:
Verkkolaskuosoite / OVT tunnus: 003702023273
Välittäjätunnus: 003723327487 (Apix)
Y-tunnus: 0202327-3 

K1, Kämp Galleria

Käyntiosoite: Kämp Galleria, Mikonkatu 1, 00100 Helsinki

Postiosoite: Tallberginkatu 1 C 85, 00180 Helsinki 

Opastus- ja työpajavaraukset

Asiakaspalvelu ja lipunmyynti:
040 163 3210
k1fmp@fmp.fi

Ravintola The Glass: 
theglass.fi/ 
0456789045 
info@theglass.fi

Museokauppa The Object: 
www.theobject.fi

Tietosuojaselosteet

Verkkolaskut:
Verkkolaskuosoite / OVT tunnus: 003702023273
Välittäjätunnus: 003723327487 (Apix)
Y-tunnus: 0202327-3

Seuraa meitä

Instagram
Facebook
Twitter

Tilaa museon uutiskirje sähköpostiisi

Tilaa museon näyttelykutsut sähköpostiisi

Yhteistyössä

Pääyhteistyökumppani

 

Yhteistyökumppani

 

Tällä sivustolla käytetään evästeitä.

Hyväksy vain välttämättömät evästeetHyväksy kaikki evästeet