Hyppää pääsisältöön
  • +
  • fiSuomi
  • svSvenska
  • enEnglish
  • fiSuomi
  • svSvenska
  • enEnglish
  • Tule ja koe
    • Aukiolo, liput, sijainti
    • Saavutettavuus
    • Tapahtumat
    • Opastukset ja työpajat
    • Kouluille
    • Valokuvauskurssit
    • Podcast
    • Pelit
    • Museo Youtubessa
    • Photofuss-nuoret
    • K1-klubit
  • Näyttelyt
    • Näyttelyt nyt
    • Tulevat näyttelyt
    • Menneet näyttelyt
    • Näkökulmia näyttelyihin
  • Kokoelmat
  • Hankkeet
  • Tietopalvelut
    • Tietoa ja oppaita
    • Kuvapalvelu
    • Kirjasto
    • Konservointi
  • Info
    • Henkilökunta
    • Medialle
    • Hae meille
    • Apurahat ja palkinnot
    • Museon esittely
    • Museon arvot
    • Turvallisemman tilan periaatteet
    • Kestävä kehitys
    • Aukiolo, liput, sijainti

Alaston mies katsoo

Tuija Lindström: Christer Strömholm, 1985. Suomen valokuvataiteen museo. D1990:3/9

Alaston mies seisoo sivuttain ja katsoo olkansa yli kameraan. Hänen asentonsa on melkein liian jäykkä ja alleviivatun pysähtynyt. Hän on pysähtynyt kuvaajan eteen ja kuunnellut ohjeita. Miehen ilme on varma ja luottavainen vaikka häneltä on viety vaatteiden antama suoja. Hänet on riisuttu kulttuurin ja vallan merkeistä. Häntä suojaa vain kipsi vasemmassa kädessä ja kävelykeppi oikeassa kädessä.

Kuva on muotokuva Christer Strömholmista (1918–2002). Strömholm oli Ruotsin ehkä tunnetuin valokuvataiteilija ja valokuva-alan vaikuttaja. Hän toimi Fotoskolanin johtajana vuodet 1962–1974. Strömholmin vaikutus ja oppi nuorempiin valokuvaajiin oli voimakas.

Tuija Lindström on sanonut nähneensä Strömholmin kautta, että valokuvaaminen voi olla muutakin kuin dokumentaarista. Muotokuva Strömholmista on juuri tätä, paljon muutakin kuin dokumentaarinen muotokuva merkittävästä henkilöstä.

Vahvan ja vaikutusvaltaisen miehen sädekehä on poistettu ja hänet on konkreettisesti riisuttu. Kuvasta on löydettävissä klassisen muotokuvan kieli ja ehkä kuvan Strömholm oli Strömholm aidoimmillaan. Mutta kuvaan on latautunut paljon muutakin. Kyse on studiokuvasta, mutta se tuntuu lähes ajattomalta. Kuvaushetki kuvaajan ja kuvattavan välillä tuntuu käsin kosketeltavan herkältä ja pyhältä. He ovat olleet läsnä toisilleen. Ja samalla tulleet ilmaisseeksi jotakin todella universaalia ihmisyydestä. Hetken vain olemme osa kehoamme, johon synnymme. Ruumiimme elää, kolhiintuu ja kumartuu, lopulta katoaa.

Kuva raavaasta miehestä on sensuelli ja yksityiskohtiaan myöten ladattu tunteilla. Tunnen päättymisen ja lähtemisen. Pian kuvan mies kääntyy ja astuu sisälle tummaan taustaan kumartaen lähtiessään.

 

Taiteilija Tuija  Lindsröm syntyi vuonna 1950 Kotkassa. Hän muutti jo 1970-luvulla Ruotsiin. Lindsröm valmistui Tukholmasta Konstfackenista vuonna 1984. Jo vuonna 1982 Lindström palkittiin Moderna Museetin palkinnolla nuorelle lupaavalle valokuvaajalle. Lindström on pitänyt lukuisia yksityis- ja ryhmänäyttelyitä. Hän toimi Göteborgin yliopiston valokuvakoulun professorina 1992–2002. Vuonna 2004 Liljevalchin taidehallissa Tukholmassa järjestettiin Lindströmin takautuva retrospektiivinen näyttely. Tammikuussa 2014 avautuu Valokuvataiteen museolla Lindströmin ensimmäinen Suomessa nähtävä retrospektiivinen näyttely.

 

 Tiina Rauhala, amanuenssi

 

Skip "More on the subject" liftups

More on the subject

Kuvanveistäjän kädet, kirjailijan villapaita

Kokoelmanosto
Kuvasiskot, Margit Ekman ja Eila Marjala, olivat muotokuvauksen legendaarisia uudistajia 1960–1970 -luvuilla. Kuvasiskojen työ nosti valokuvan arvostusta taiteenlajissa, jota maalaustaide ja kuvanveisto olivat perinteisesti hallinneet.

Oman elämän heijastus

Kokoelmanosto
Elina Brotheruksen valokuvassa nainen istuu patjalla mustissa vaatteissaan huoneessa, joka näyttää tyhjältä. Nainen polttaa tupakkaa ja katse on kohdistettu suoraan kameraan, katsojaan.

Taiteilijakohtalo

Kokoelmanosto
Vuonna 1900 matkusti Suomen suuriruhtinaskunnasta Saksaan Müncheniin nuori, innokas ylioppilas Alfred Nybom (1879–1963) opiskelemaan valokuvausta.

Museon kokoelmat

Kokoelmat
Suomen valokuvataiteen museon kokoelmissa on yli 2 miljoonaa valokuvaa. Kokoelmat painottuvat suomalaiseen 1900-luvun valokuvaukseen – sekä valokuvaajien teoksiin että laajoihin valokuva-arkistoihin. Museolla on myös tuhansien valokuvaukseen liittyvien esineiden kokoelma, valokuvakirjasto ja asiakirja-arkisto.

Aukiolo, liput, sijainti

Osoite
Kämp Galleria
Mikonkatu 1, 00100 Helsinki
K1: katso kartalla
Katso kartalla
Aukioloajat
ma–pe 11–20, la–su 11–18
Liput
12/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy
Osoite
Kaapelitehdas
Kaapeliaukio 3, G-rappu, 00180 Helsinki
Suomen valokuvataiteen museo: katso kartalla
Katso kartalla
Aukioloajat
ti–su 11–18, ke 11–20
Liput
12/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy

Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas

Käyntiosoite: Kaapelitehdas, Kaapeliaukio 3, G-rappu, 00180 Helsinki

Postiosoite: Tallberginkatu 1 C 85, 00180 Helsinki 

Asiakaspalvelu ja lipunmyynti: 
040 1922 300
kaapelifmp@fmp.fi

Opastus- ja työpajavaraukset

Tieto- ja kuvapalvelu:
tietopalvelu@fmp.fi
Kysy museolta
Kuvapalvelu
040 159 5951

Tietosuojaselosteet

Verkkolaskut:
Verkkolaskuosoite / OVT tunnus: 003702023273
Välittäjätunnus: 003723327487 (Apix)
Y-tunnus: 0202327-3 

K1, Kämp Galleria

Käyntiosoite: Kämp Galleria, Mikonkatu 1, 00100 Helsinki

Postiosoite: Tallberginkatu 1 C 85, 00180 Helsinki 

Opastus- ja työpajavaraukset

Asiakaspalvelu ja lipunmyynti:
040 163 3210
k1fmp@fmp.fi

Ravintola The Glass: 
theglass.fi/ 
0456789045 
info@theglass.fi

Museokauppa The Object: 
www.theobject.fi

Tietosuojaselosteet

Verkkolaskut:
Verkkolaskuosoite / OVT tunnus: 003702023273
Välittäjätunnus: 003723327487 (Apix)
Y-tunnus: 0202327-3

Seuraa meitä

Instagram
Facebook
Twitter

Tilaa museon uutiskirje sähköpostiisi

Tilaa museon näyttelykutsut sähköpostiisi

Yhteistyössä

Pääyhteistyökumppani

 

Yhteistyökumppani

 

Tällä sivustolla käytetään evästeitä.

Hyväksy vain välttämättömät evästeetHyväksy kaikki evästeet