• +

Visiittikortteja Valokuvataiteen museosta

Kuva: Virve Laustela, 2019 / Suomen valokuvataiteen museo

Visiittikortteja Valokuvataiteen museosta

Länsilinkki
Pylväsgalleria

00180 Helsinki

1.12.2019–22.5.2022
Teoskuvia
Visiittikortit olivat 1800-luvun ja 1900-luvun alun suuri valokuvavillitys. Visiittikortteja valokuvataiteen museosta -näyttely esittelee korttikuvastoa vuosilta 1894–1920 Ruoholahden Länsilinkissä, Baanan alkupäässä. 

Valokuvan merkitys sosiaalisena ilmiönä ja esineenä muuttui täysin, kun alusvaatekauppiaasta valokuvaajaksi siirtynyt André-Adolphe-Eugène Disdéri patentoi keksimänsä kameran vuonna 1854. Disderin kameran kumouksellisuus johtui sen kyvystä ottaa jopa tusinan kuvia yhdelle lasilevylle. Lasinegatiivi vedostettiin paperiarkille, josta kuvat leikattiin toisistaan irti. Kuvia kutsuttiin visiittikorteiksi, sillä ne olivat käyntikortin kokoisia ja ne liimattiin kovalle korttipahvipohjalle, jonka yleisin koko oli 10,5 cm x 6,4 cm. Myöhemmin markkinoille tuli useisiin eri kokoihin tehtyjä kuvakortteja.

Disdérin keksinnön myötä yhdellä valokuvaamokäynnillä sai itsestään monta korttikuvaa, jotka olivat huomattavasti aiempia valokuvatyyppejä huokeampia. Oma muotokuva oli nyt yhä useamman ihmisen saavutettavissa. Visiittikorteista tuli läpeensä sosiaalinen ilmiö, niitä jaettiin lähipiirille tai mielitietyille ja talletettiin albumeihin, joista tuli keskiluokkaisten kotien kiintopisteitä, muistamisen ja identiteetinrakentamisen välineitä.

Visiittikorttibuumi haastoi vanhoja käsityksiä muotokuvista. Tämä johti portinvartijuutta muistuttaviin puolustusmekanismeihin muotokuvat omaksi ilmiökseen mieltäneiltä yläluokilta. Esimerkiksi ranskalainen kirjailija Alexandre Dumas valitteli vuonna 1866, miten ennen niin arvokkaita muotokuvia jaeltiin nyt ”kuin almuja kerjäläisille”. Halveksunta ei pysäyttänyt korttimaniaa, mutta varhaisessa valokuvan historiankirjoituksessa visiittikorteista kirjoitettiin epäyksilöllisenä massailmiönä, jossa vaurastuva keskiluokka poseerasi kivikasvoisesti identtisen näköisissä liukuhihnakuvissa.

Korttikulttuuriin mahtui kuitenkin erilaisia itsensä esittämisen tapoja: mielikuvitusta, persoonallisuutta, huumoria, yhteiskuntaluokkien hämärtymistä ja toisiinsa sulautumista, kaverikuvia, kissakuvia ja ylioppilaskuvia. Vaikka usein puhutaan visiittikortin kuolemasta 1800-luvun loppupuolella, pysyivät ne Suomessa suosittuna aina 1920-luvulle saakka. Visiittikortteja valokuvataiteen museosta -näyttelyssä Ruoholahden Länsilinkissä voit tutustua suurennoksiin näistä myöhäisen korttikuvaston eri ilmiöiden edustajista.

Länsilinkki on Suomen valokuvataiteen museon kokoelmien ja yleisötyön näyttelypaikka.

Lainaus kirjasta: Frizot, Michael (toim.) 1988. A new history of photography. Köln: Könemann.

 

Kuvaa, keskustele, luo - tehtäväpaketti näyttelyyn

 

Näyttelypaikan sijainti kartalla:

Länsilinkki
Pylväsgalleria

00180 Helsinki

1.12.2019–22.5.2022
Teoskuvia
Mustavalkoisessa kuvassa pieni lapsi puettuna mekkoon sekä isohkoon, rypytettyyn hattuun seisoo ottaen tukea tuolista. Hän hymyilee ja katsoo kameraan.

Atelier Eric Sundström, n. 1900 / Suomen valokuvataiteen museon kokoelma.

Mustavalkoisessa kuvassa mies ja nainen sekä kahdeksan lasta, luultavasti perhe. Pienimmät lapset ja vanhemmat istuvat, muut seisovat. Kaikilla on vakava ilme. Taustakuvana on kallioinen jokimaisema

Tuntematon kuvaaja, n. 1910 / Suomen valokuvataiteen museon kokoelma.

Mustavalkoisessa kuvassa nuori nainen pitelee kädessään päivänvalokehystä ja katsoo sitä.

Valokuvaaja Olga Albinson (myöh. Hart) tutkii päivänvalokehystä. Pöydällä hänen edessään on riveissä pyykkipojilla kiinnitettyjä lasilevyjä. Joseph Hart, Atelier Wahlström, n. 1907 / Suomen valokuvataiteen museon kokoelma.

Mustavalkoisessa kuvassa nuori nainen seisoo katsellen alaspäin ja hypistellen kukkaa, joita hänen edessään on iso kimppu. Vaaleita kukkia on myös hänen takkinsa kauluksessa sekä hänen hiuksissaan.

Wivi Amos Fotografiatelier, Turku, 1900 / Suomen valokuvataiteen museon kokoelma.

Mustavalkoisessa kuvassa viiksekäs mies istuu pyörän selässä. Hänellä on musta hihaton paita ja mustat tiukahkot shortsit. Hän katsoo vakavalla ilmeellä alaviistoon.

Studiossa kuvattu muotokuva J.K. Lindstedtistä, kirjakauppiaasta ja ansioituneesta kilpapyöräilijästä Whitworth- pyöränsä selässä. Lindstedt on pukeutunut Helsingin pyöräilyklubin varusteisiin.Tuntematon kuvaaja,1894 / Suomen valokuvataiteen museon kokoelma.

Mustavalkoisessa kuvassa kissa istuu pienen pöydän tai tuolin päällä.

Tyyne Böök, n. 1915 / Suomen valokuvataiteen museon kokoelma.

Mustavalkoisessa kuvassa seisoo nainen kädet taskuissa. Hänellä on päällään takki, jossa on kaksi rintataskua, sekä ylhäältä leveät ja alaspäin kapenevat housut. Säärien ja nilkkojen ympärille on kääritty jotain mikä näyttää sideharsolta. Jalassa hänellä on korkokengät, päässä hattu.

Valokuvaamo Suomi: Tampere, 1920 / Suomen valokuvataiteen museon kokoelma.

Mustavalkoisessa kuvassa mies, nainen ja koira. Mies istuu oikealla tuolilla ja koira istuu pöydällä vasemmalla puolella. Nainen seisoo heidän takanaan, pitäen toista kättä lanteillaan ja toista miehen tuolin päällä.

I. Karell, Viipuri, n. 1905 / Suomen valokuvataiteen museon kokoelma.

Mustavalkoisessa kuvassa seisoo nuori mies kädet selän takana. Hänellä on yllään jonkinlainen luultavasti merimiehen asu. Hänellä on vakava ilme. Taustana on kuva kapeasta tiestä, jota reunustaa niityt.

Tyyne Böök, Helsinki, n.1915 / Suomen valokuvataiteen museon kokoelma.

Mustavalkoisessa kuvassa istuu kolme miestä. Taustakankaassa on koivu.

Ystävykset I.K. Inha, Jean Sibelius ja Eero Järnefelt yhteiskuvassa. Kolmikko poseeraa kesäasuissa August Schuffertin ateljeessa luontoaiheisen rekvisiitan keskellä. Taustafondiin on maalattu kesäinen koivu. Aug. Schuffert, Turku, 1898 / Suomen valokuvataiteen museon kokoelma.

Mustavalkoisessa kuvassa kaksi naista seisoo matalan puisen aidan takana. He pitelevät toisiaan käsistä. Molemmat katsovat eri suuntiin.

J.V. Arola, Käkisalmi, n. 1910 / Suomen valokuvataiteen museon kokoelma.

Mustavalkoisessa kuvassa seisoo vierekkäin kaksi pientä lasta. Heillä on samanlaiset vaatteet, musta mekko jossa on pitsikaulus, sekä samanlaiset kampaukset. He pitävät toisiaan kädestä ja katsovat vakavana ainakin lähes suoraan kameraan.

Joseph Hart, Atelier Wahlström, Helsinki, n. 1910 / Suomen valokuvataiteen museon kokoelma.

Mustavalkoisessa kuvassa seisoo nainen valkoisessa, maahan asti ulottuvassa mekossa, jonka miehusta on täynnä kukkia. Hänellä on ylioppilaslakki päässä.

Ernst Ovesén, Helsinki, 1904 / Suomen valokuvataiteen museon kokoelma.

Mustavalkoisessa kuvassa nuorehko mies seisoo tummassa puvussa ja katsoo kameraan.

Hokkanen & Grönroos, Kuopio, n. 1905 / Suomen valokuvataiteen museon kokoelma.

Mustavalkoisessa kuvassa nainen tummassa mekossa seisoo ylioppilaslakki päässään. Hänellä on kaulassaan iso, pitkä, lähes maahan asti ulottuva kukkaseppele.

Carl Klein, Atelier Universal, Helsinki, 1907 / Suomen valokuvataiteen museon kokoelma.

Mustavalkoisessa kuvassa pieni tyttö istuu kissa sylissään. Tyttö hymyilee ja katsoo ylöspäin.

Fritz Englund, Helsinki, 1908 / Suomen valokuvataiteen museon kokoelma.

Skip "More on the subject" liftups

More on the subject

Taustatekijöitä valokuvan historiassa

Kokoelmanosto
1800-luvun loppupuolella ateljeevalokuvauksessa käytetyt taustakankaat eli fondit nauttivat kultakauttaan.

Valokuvausateljeen kulisseissa

Kokoelmanosto
Joseph Hart (1882–1957) poseeraa studiossa suureen ateljeekameraan nojaten. Kuva on otettu Helsingin Neljännellä linjalla Atelier Wahlströmissä, jossa Hart työskenteli valokuvaajana vuosina 1907–1911 ja 1914–1917.

Kuka kuvasi? – suomalaiset valokuvaajat ja kuvaamot 1842–1950

Muualla verkossa

Hae tietoa ennen 1950-lukua uransa aloittaneista Suomessa toimineista ammattikuvaajista, keskeisistä valokuvauksen harrastajista ja kuvaamoista.

» Siirry Kuka kuvasi -palveluun

Kysy museolta – asiantuntijat vastaavat

Muualla verkossa

Jos etsit tietoa mistä tahansa valokuvaan liittyvästä, suosittelemme käyttämään Kysy museolta -verkkopalvelua. Vastaus kysymykseesi saattaa jo löytyä sivulle tallennetusta materiaalista.

» Siirry Kysy museolta -palveluun