”Karhu ja hirvi ovat suomalaisen mytologian taivassyntyisiä. Ne ovat Ylisessä syntyneitä ja sieltä laskettu alas maan pinnalle, ihmisten maailmaan. Karhu oli esi-isiemme suuresti kunnioittama hahmo. Sillä oli erityisasema eläinten joukossa, oikeastaan sen ajateltiin olevan jotain ihmisen ja eläimen väliltä. Sillä oli yhteys henkiin ja toisiin maailmoihin.” – Heikki Willamo

(c) Heikki Willamo

(c) Heikki Willamo

(c) Heikki Willamo

”Preeriabiisoni, ylämaannauta ja islanninhevonen esittävät kuvissani jääkautisten arojen kadonnutta megafaunaa, jota luolien seiniin ja kattoihin on niin mestarillisesti maalattu. Niitä kuvatessani etsin jääkautisen metsästäjän mielenmaisemaa. Mietin, miten muinaiset ihmiset kokivat yli tuhatkiloisen alkuhärän läheisyyden. Kuvatessani pyrin yhä useammin irti arkitodellisuudesta. Haluan valokuviini jotain jonka kuvittelen, jotain joka on ehkä joskus ollut.” – Heikki Willamo

”Jääkauden loppuessa ensimmäiset ihmiset vaelsivat Norjan pohjoisosiin heti rannikkokaistaleen vapauduttua mannerjäätikön alta. He seurasivat vaeltavia peuralaumoja, asuttivat aution maan ja tekivät ensimmäisiä kuviaan merestä nousevaan kallioon jo runsaat 11 000 vuotta sitten. Pohjoisilta merituntureilta löysin maiseman, jossa aika tuntui pysähtyneen.” – Heikki Willamo

(c) Heikki Willamo

(c) Virve Laustela, Suomen valokuvataiteen museo

(c) Virve Laustela, Suomen valokuvataiteen museo

Hirvi on komea ja rujolla tavalla kaunis. Sopivalla hetkellä ja sopivassa ympäristössä kohdatessa hirvi vie ajatukseni kauas menneisyyteen. Se kutsuu tekemään kuvaa. Uskon, että ihminen on ajatellut näin jo kauan. Kivikautisten kuvien taustalla on kuvan tekemisen halu ja tarve. Hirveä oli hyvä katsella ja ajatella. Siitä piti tehdä kuva." – Heikki Willamo

(c) Heikki Willamo

(c) Heikki Willamo

(c) Virve Laustela, Suomen valokuvataiteen museo

”Matkani loppuvaiheessa ryhdyin etsimään tapoja, joilla voisin päästä visuaalisesti yhä lähemmäs kalliotaiteen kiinnostavimpia kuvia. Päädyin kaksoisvalotuksiin: ensin kuva eläimestä minkä jälkeen toinen valotus sopivasta kalliosta. Sattumalle jää kiehtova osuutensa samalla kun valotusten välinen, joskus pitkäkin aika tiivistyy kiinnostavalla tavalla yhdeksi hetkeksi ja yhdeksi kuvaksi. Kaikkein vanhimpien eläinkuvien joukossa Chauvet’n luolassa on 36 000 vuoden ikäisiä, puuhiilellä piirrettyjä mustia alkuhärkiä. Matkani viimeinen kuva muistuttaa noita kaikkein vanhimpia – ympyrä on sulkeutunut.” – Heikki Willamo

(c) Virve Laustela, Suomen valokuvataiteen museo