Hyppää pääsisältöön
  • +
  • fiSuomi
  • svSvenska
  • enEnglish
  • fiSuomi
  • svSvenska
  • enEnglish
  • Tule ja koe
    • Aukiolo, liput, sijainti
    • Saavutettavuus
    • Tapahtumat
    • Opastukset ja työpajat
    • Kouluille
    • Valokuvauskurssit
    • Podcast
    • Pelit
    • Museo Youtubessa
    • Photofuss-nuoret
    • K1-klubit
  • Näyttelyt
    • Näyttelyt nyt
    • Tulevat näyttelyt
    • Menneet näyttelyt
    • Näkökulmia näyttelyihin
  • Kokoelmat
  • Hankkeet
  • Tietopalvelut
    • Tietoa ja oppaita
    • Kuvapalvelu
    • Kirjasto
    • Konservointi
  • Info
    • Henkilökunta
    • Medialle
    • Hae meille
    • Apurahat ja palkinnot
    • Museon esittely
    • Museon arvot
    • Turvallisemman tilan periaatteet
    • Kestävä kehitys
    • Aukiolo, liput, sijainti

Herra Lehtinen haastaa tutkijan

Harrastevalokuvaaja herra Lehtisen puuarkku vuosilta 1930–50. Suomen valokuvataiteen museo. Kuva: Harri Tahvanainen.

Museon kokoelmien karttuminen on valokuvan kohdalla värikäs ja monivaiheinen prosessi.

Kaikki Valokuvataiteen museon yli 3,5 miljoonasta valokuvasta ja negatiivista eivät suinkaan ole tulleet tarkan harkinnan tuloksena. Mukaan mahtuu myös seulan läpäisseitä poikkeuksia, erilaisia kuva-arkistojen pahnanpohjimmaisia tai esimerkiksi asiakkaiden yllätyskäyntien lahjoituksia.

Herra Lehtinen on yksi tällainen poikkeustapaus.

Kokoelmadiaari kertoo, että 1980 rouva Lehtinen luovutti museolle valokuvausta harrastaneen miehensä negatiivi- ja paperiarkiston vuosilta 1930–50. Näin museon varastot karttuivat isolla puulaatikolla, joka on saanut odottaa avaajaansa yli 30 vuotta.

Kuluneen puulaatikon kohtalosta on käyty innovatiivisia keskusteluja. Kokoelmissa on riittämiin otteita erityyppisten harrastekuvaajien töistä. Voisiko herra Lehtinen matkata säilytettäväksi johonkin muuhun arkistoon?  Vai pitäisikö herra Lehtinen säilyttää sellaisenaan, ison laatikon koko komeus yhtenä installaationa. Se saisi hämmästyttää aina uusia sukupolvia ja kertoa valokuvauksen yhdestä aikakaudesta, filmille taltioidun näppäilykuvan arjesta.


Harrastevalokuvaaja herra Lehtisen puuarkku vuosilta 1930–50. Suomen valokuvataiteen museo. Kuva: Harri Tahvanainen.

Ajan kuluessa herra Lehtisestä on muodostunut museon työntekijöiden mielissä legenda. Uusille tulijoille se esitellään yllätyksenä: tällaistakin meillä on. Puuarkun painavaa kantta raotetaan sen verran, että sisältä paljastuvat ajan patinoimat valokuva- ja paperikasat.

Erikoistutkijan äänestä on arkun äärellä erottavinaan pientä värinää. Herra Lehtinen on kompakti kokonaisuus, eräs aikansa harrastekuvauksen kiteytymä. Sen jälkeen kun tutkija kajoaa laatikon sisältöön ja ryhtyy luetteloimaan ja lajittelemaan, menetämme alkuperäisen ja aidon herra Lehtisen.

Museon tehtävänä on ennen kaikkea taltioida kansallisesti merkittävää aineistoa. Tällaisen satunnaisaineiston arvo saattaa vuosikymmenten saatossa muuttua tutkijoiden silmissä.

Ehkä puuarkku jää seuraavaksikin 30 vuodeksi arkiston suojiin.

Joskus tulevaisuudessa sen avaa nuori tutkija, riemastuu löytämästään ja laatii aineistosta suurta mielenkiintoa herättävän tutkielman. Herra Lehtinen kannetaan sellaisenaan, aikansa kulttuurihistoriallisena esimerkkinä, suuren yleisön ihmeteltäväksi.

Kati Lintonen, tutkija

Skip "More on the subject" liftups

More on the subject

Parvekekuvan alagenre

Kokoelmanosto
Valokuvataiteen museon kokoelmiin kuuluu myös harrastelijakuvakokoelmia, joiden kuvasto koostuu pääosin arkisista aiheista. Helvi Ahosen kokoelma on yksi niistä.

Valokuvataidetta, valetaidetta vai ITE-taidetta?

Kokoelmanosto
Mistä tietää etteivät museon taiteena esittelemät valokuvat ole ”valetaiteilijan”? Milloin valokuva on taideteos?

Pensaiden takaa kuuluu naurua

Kokoelmanosto
Puutarhanhoidossa muodit vaihtelevat, mutta parhaat puutarhat ovat saaneet kasvaa yhden tai useamman ihmisen – joskus useamman sukupolven – elämän mittaisina projekteina, hoitajansa näköisinä. Tämä näkyy Aarne Tengénin valokuvissa 1950-luvulta.

Museon kokoelmat

Kokoelmat
Suomen valokuvataiteen museon kokoelmissa on yli 2 miljoonaa valokuvaa. Kokoelmat painottuvat suomalaiseen 1900-luvun valokuvaukseen – sekä valokuvaajien teoksiin että laajoihin valokuva-arkistoihin. Museolla on myös tuhansien valokuvaukseen liittyvien esineiden kokoelma, valokuvakirjasto ja asiakirja-arkisto.

Aukiolo, liput, sijainti

Osoite
Kämp Galleria
Mikonkatu 1, 00100 Helsinki
K1: katso kartalla
Katso kartalla
Aukioloajat
ma–pe 11–20, la–su 11–18
Liput
12/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy
Osoite
Kaapelitehdas
Kaapeliaukio 3, G-rappu, 00180 Helsinki
Suomen valokuvataiteen museo: katso kartalla
Katso kartalla
Aukioloajat
ti–su 11–18, ke 11–20
Liput
12/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy

Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas

Käyntiosoite: Kaapelitehdas, Kaapeliaukio 3, G-rappu, 00180 Helsinki

Postiosoite: Tallberginkatu 1 C 85, 00180 Helsinki 

Asiakaspalvelu ja lipunmyynti: 
040 1922 300
kaapelifmp@fmp.fi

Opastus- ja työpajavaraukset

Tieto- ja kuvapalvelu:
tietopalvelu@fmp.fi
Kysy museolta
Kuvapalvelu
040 159 5951

Tietosuojaselosteet

Verkkolaskut:
Verkkolaskuosoite / OVT tunnus: 003702023273
Välittäjätunnus: 003723327487 (Apix)
Y-tunnus: 0202327-3 

K1, Kämp Galleria

Käyntiosoite: Kämp Galleria, Mikonkatu 1, 00100 Helsinki

Postiosoite: Tallberginkatu 1 C 85, 00180 Helsinki 

Opastus- ja työpajavaraukset

Asiakaspalvelu ja lipunmyynti:
040 163 3210
k1fmp@fmp.fi

Ravintola The Glass: 
theglass.fi/ 
0456789045 
info@theglass.fi

Museokauppa The Object: 
www.theobject.fi

Tietosuojaselosteet

Verkkolaskut:
Verkkolaskuosoite / OVT tunnus: 003702023273
Välittäjätunnus: 003723327487 (Apix)
Y-tunnus: 0202327-3

Seuraa meitä

Instagram
Facebook
Twitter

Tilaa museon uutiskirje sähköpostiisi

Tilaa museon näyttelykutsut sähköpostiisi

Yhteistyössä

Pääyhteistyökumppani

 

Yhteistyökumppani

 

Tällä sivustolla käytetään evästeitä.

Hyväksy vain välttämättömät evästeetHyväksy kaikki evästeet