Valokuvan muisti – Valokuva-arkistokentän kartoitustyö

Kartoittavien tavoitteiden lisäksi hankkeeseen sisältyi käytännön toimintaa: arkistotyön koulutusta ja valtakunnallisesti keskeisten kokoelmien pelastetoimia. Hankkeen taustalla olivat Opetusministeriön Valokuvatallennus-työryhmän muistiossaan (1993:30) julkituomat tavoitteet.

Kolmen vuoden tiedonhankinta- ja koulutusjakson 1998–2000 kustannukset katettiin Suomen Kulttuurirahaston apurahoin ja valtion talousarvioon 1999–2000 sisältyneellä erillismäärärahalla. Tutkimustyöryhmään kuuluivat TaM Nina Tuittu, erikoistutkija Jukka Kukkonen, tutkija Anne Isomursu, museonjohtaja Asko Mäkelä ja vastaava konservaattori Riitta Koskivirta.

Tutkimushankkeen tulokset on koottu arkistoittain. Luotettavien, yksilöityjen tietojen saamiseksi valokuvan laaja arkistokenttä jaettiin seitsemään ryhmään, joille lähetettiin erilliset lomakekyselyt. Ryhmät muodostettiin seuraavasti:

1. Maakuntamuseot ja aluetaidemuseot
2. Valtakunnalliset erikoismuseot ja keskusmuseot
3. Paikallismuseot ja erikoismuseot
4. Taidemuseot
5. Virka-arkistot, yksityis- ja paikallisarkistot
6. Tutkimuslaitokset ja -tutkimusarkistot
7. Kuvatoimistot ja toimitusarkistot
8. Valokuvaajien arkistot

Kyselyn piiriin kuuluvien yhteisöjen valokuva-arkistot sisälsivät ainakin 20 miljoonaa kuvaa ja negatiivia. Jo yli miljoonan kuvan arkistoja niistä löytyi kymmenkunta. Tiedot kuvien kokonaismääristä vaihtelevat jonkin verran laskentatavoista ja vain arviopohjalla liikkuvan kartunnan määrästä riippuen.