• +

12: Luontokuvaus

Skip embedded content

Podcastin 12. jaksossa luontokuvaaja Soosseli ja Valokuvataiteen museon kokoelma-amanuenssi Sofia Lahti keskustelevat luontovalokuvasta.

Podcastin voi kuuntelemisen lisäksi myös lukea täältä.

Vieraina: Luontokuvaaja Ossi Saarinen eli Soosseli sekä Valokuvataiteen museon kokoelma-amanuenssi Sofia Lahti.

Juontaja: Museon yleisötyön intendentti Erja Salo.

Vaaleahiuksinen mies, jolla on tummat silmälasit ja sininen kauluspaita. Hän katsoo suoraan kameraan ja hymyilee vähän. Tausta on tasaisen vaaleansininen.

Soosseli. Kuva: Tran Le

Nainen istuu suuressa nojatuolissa. Hänen takanaan on korkea kirjahylly. Hänen edessään on pyöreä pöytä, jolla on korkeissa telineissä mikrofoneja. Vieressä on tyhjä nojatuoli.

Erja Salo. Kuva: Juuso Lukkari

Nainen isot kuulokkeet päässä katsoo suoraan kameraan. Naisella on otsatukka ja sininen paita.

Sofia Lahti. Kuva: Filipe Silva

 

Valokuvataiteen museon kokoelmista valittu kuva, joka kuvaillaan alussa: Antero Takala: Saariselkä, 1977 / Suomen valokuvataiteen museon kokoelma.

Soosselin tuoma, jakson aiheeseen liittyvä kuva: Rengaskauppias, Espoo, 2018. Soosselin kotipihan läheisyydessä autonrenkaiden päällä kiipeilevä ketunpentu.

Sofia Lahden tuoma, jakson aiheeseen liittyvä kuva: Ari Yrjänä: Kankaalla soi, kirjasta Satu suomalaisesta maisemasta, 1965.

Jaksossa mainitut valokuvaajat: Teuvo Suominen, I. K. Inha, Yrjö Kokko, Juha Suonpää, Aimo Vuokola, Ari Yrjänä, Niilo Villanen, Hannu Hautala.

Jaksossa mainitaan myös: Suomen Luonto -lehti, Luontokuva-lehti, Vuoden Luontokuvat -kilpailu, kirja Satu suomalaisesta maisemasta (Vuokola A., Yrjänä A., Villanen N. 1965), Paskat luontokuvat -Facebook-ryhmä, kirja Liikettä linnunradalla (Hautala H. 1995).

Arkistonauha museon kokoelmista: Reijo Porkka haastattelee Yrjö Lintusta luontokuvan suosiosta, 1979.

Mustavalkoisessa kuvassa etualalla on tummalta näyttävä käppyräinen mänty, jonka oksien muodostamassa aukossa näkyy kauempana järvessä oleva pieni saari. Saarella kasvaa pari puuta. Tausta on vaalea.

Antero Takala: Saariselkä, 1977. Suomen valokuvataiteen museo

Kasa vanhoja autonrenkaita, ne peittävät koko kuva-alan. Renkaiden päällä seisoo pieni oranssi kettu ja katsoo kameraan. Kuvan oikeassa reunassa näkyy epäterävänä vihreitä lehtiä.

Soosseli: Rengaskauppias, Espoo, 2018.

Mustavalkoisessa lähikuvassa maan tasalta kuvattuja torvijäkäliä. Yhden jäkälän päällä istuu siivekäs ötökkä.

Ari Yrjänä: Kankaalla soi. Kirjasta Satu suomalaisesta maisemasta, 1965. Suomen valokuvataiteen museo

Skip "More on the subject" liftups
Jaksoon liittyvää sisältöä museon sivuilla

Kasvien salainen hohde

Kokoelmanosto
Marjukka Vainiolla oli kyky nähdä ja tehdä näkyväksi kasvien sisäinen hohde, maan valo.

Kaupunkilaisen luontopolulla

Kokoelmanosto
”Kymmeniä tuhansia kilometrejä matkustettuaan he huomasivat viidakon kadonneen. Mitään ei ollut enää tehtävissä; saattoi vain nojautua taaksepäin ja yrittää viihtyä.” Näillä sanoilla alkaa Merja Salon foliokokoinen valokuvakirja Musta kasvisto – illuusioita luonnosta, 1984. Salo kuvasi mustavalkoisen sarjansa valtaosin 1980-luvun alun Helsingissä.

Pohjoisen tähtitaivaan kuvaajat

Kokoelmanosto
Pariisissa perustettiin 1880-luvulla suurhanke, jonka tavoitteena oli valokuvata koko tähtitaivas. Helsingin tähtitieteilijät ottivat nuoren professori ja valokuvauksen harrastaja Anders Donnerin johdolla vastuulleen oman, pohjoisen kaistaleensa taivaasta.

Valokuvattua värienergiaa – tiedettä vai taidetta

Kokoelmanosto
Tiede ja taide kohtaavat toisensa Lauri Anttilan kuvasarjassa Colors.
Skip gallery

Jakson aiheeseen liittyviä kokoelmakuvia

Mustavalkoisessa kuvassa puiden ympärillä on vettä ja loskaa tai lunta. Lehdettömät puut heijastuvat vedestä. Alareunassa on teksti "Kevät Kaivopuistossa".

Oiva Kallio: Kevättulva Kaivopuistossa, 1923. Jalopainovedos. Suomen valokuvataiteen museo

Metsälampi, jossa on puunrunkoja. Vesi on niin kirkasta, että pohjassa olevat puut näkyvät. Yksi runko on osittain vedenpinnan yläpuolella. Vastarannalla oleva metsä heijastuu vedestä.

Kalervo Ojutkangas: Taivalkoski, 1980. Hopea-värivalkaisuvedos. Suomen valokuvataiteen museo

Mustavalkoisessa kuvassa etualalla on tummalta näyttävä käppyräinen mänty, jonka oksien muodostamassa aukossa näkyy kauempana järvessä oleva pieni saari. Saarella kasvaa pari puuta. Tausta on vaalea.

Antero Takala: Saariselkä, 1977. Hopeagelatiinivedos. Suomen valokuvataiteen museo

Mustavalkoinen, tumma maisemakuva, jossa vanha lehdetön puu ja taivaalla kaksi valkoista pilveä.

Antero Takala: Marraskuun pakkasaamu, 1999. Mustesuihkutuloste. Hannula & Hinkka -kokoelma, Suomen valokuvataiteen museo

Niitty, jossa kasvaa keltaisia kukkia ja vihreitä kasveja. Kuvan alareunassa on epätasainen tumma alue. Niityn takana kasvaa puita.

Ritva Kovalainen: sarjasta Ei kenenkään maalla, 1982. Suomen valokuvataiteen museo

Puiden oksia taivasta vasten. Kuvassa ei näy maata eikä puiden latvoja. Edempänä olevat puut näyttävät tummemmilta kuin taaempana olevat.

Ritva Kovalainen: Shikoku, Japani, 2009. Mustesuihkutuloste. Hannula & Hinkka -kokoelma, Suomen valokuvataiteen museo

Kymmeniä, ehkä jopa satoja poroja ylittämässä salmea uimalla. Ne uivat peräkkäin pitkässä leveässä jonossa. Osa on vielä rannalla.

Matti A. Pitkänen: Porot uivat salmen yli, Norja, 1980. Suomen valokuvataiteen museo

Kuvasta voi erottaa epäteräviä vihreitä isoja lehtiä ja niiden seasta punaisia kukkia. Suuri osa kuvasta on tummaa.

Sanna Kannisto: Heliconiat, 1998. Kromogeeninen värivedos. Suomen valokuvataiteen museo

Mustavalkoisessa kuvassa vaaleita lumpeenlehtiä tummalla vedenpinnalla. Vesi näyttää tummalta. Auringonvalo kimaltelee lumpeissa. Veteen lumpeenlehtien viereen heijastuu metsää.

Per Olov Jansson: Kontrast, 1949. Hopeagelatiinivedos. Suomen valokuvataiteen museo

Mustavalkoinen kuva metsästä. Maassa kasvaa saniaisia, jotka näkyvät vaaleina kohtina puidenrunkojen seassa.

Leena Saraste: Bjärström, Ahvenanmaa, sarjasta Lintumetsät, karjahaat, 1975. Hopeagelatiinivedos. Suomen valokuvataiteen museo

Mustavalkoisen kuvan täyttävät kasvit, joissa on suipot lehdet ja keskellä vaaleita kukkia (oravanmarjat).

Leena Saraste: Oravanmarjat (Bjärström, Ahvenanmaa), sarjasta Havumetsä, 1975. Hopeagelatiinivedos. Suomen valokuvataiteen museo

Mustavalkoisessa kuvassa kuivia kuusenrunkoja taivasta vasten.

Ismo Hölttö: Pohjois-Karjala, 1967, kirjasta Suomea tämäkin. Hopeagelatiinivedos. Suomen valokuvataiteen museo

Mustavalkoisessa kuvassa on joko kolme puunrunkoa vierekkäin, tai sitten yksi iso puu, josta haarautuu kolme eri haaraa.

I.K. Inha: Karjalohja, Heponiemi, 1903. Hopeagelatiinivedos. Suomen valokuvataiteen museo

Sinisävyisessä kuvassa on käppyräinen mänty ja taustalla metsää. Kaukana metsän takana näkyy vähän järvimaisemaa tai merta.

I.K. Inha, 1889. Syanotyyppi. Suomen valokuvataiteen museo

Mustavalkoisessa kuvassa kasveja, joiden ohuilla, kapeilla lehdillä on kastetta. Valo valaisee lehdet ja kasteen mutta tausta jää varjoon.

Aimo Vuokola: Kaste haihtuu. Kirjasta Satu suomalaisesta maisemasta, 1965. Suomen valokuvataiteen museo

Mustavalkoisessa kuvassa mustan taustan päällä on paljon erilaisia luita. Keskellä on eläimen pääkallo. Kuvasta on mahdoton kertoa, kuinka isoja tai pieniä luut ovat.

Teuvo Suominen: Huuhkajan ruoanjätteitä, 1966. Hopeagelatiinivedos. Hannula & Hinkka -kokoelma, Suomen valokuvataiteen museo

Kuvakaappaus Instagramissa. Ylhäältä otetussa kuvassa kaksi ihmistä istuu kajakissa melomassa. Vesi on tyyni ja siitä heijastuvat taivaalla olevat pilvet.

Konsta Linkola: Sodankylä, 2017. instagram-kuva. Suomen valokuvataiteen museo

Vääristynyt näkymä metsästä, ilmeisesti vedessä oleva heijastus. Puut ovat mutkaisia.

Ari-Matti Nikula: Kuusamo, 2018. instagram-kuva. Suomen valokuvataiteen museo

Mustavalkoisessa kuvassa mies ja koira seisovat rantakaislikossa selin kameraan. Kauempana vedessä ui laulujoutsen.

Yrjö Kokko: kirjasta Laulujoutsen, 1950. Mies ja ajokoira tarkkailevat joutsenta. Hopeagelatiinivedos. Suomen valokuvataiteen museo

Mustavalkoisessa kuvassa on kaksi laulujoutsenta. Toinen istuu pesässä, toinen on vähän kauempana ja siitä näkyy vain kaula ja pää.

Yrjö Kokko: kirjasta Laulujoutsen, 1950. Hopeagelatiinivedos. Suomen valokuvataiteen museo

Mustavalkoisessa kuvassa märkä suo. Etualalla on ilmeisesti oja, johon suolta valuu vettä.

Matti Saanio: Salla, 1960. Hopeagelatiinivedos. Suomen valokuvataiteen museo

Mustavalkoisessa kuvassa on tyyni vedenpinta, josta pistää esiin sammakon pää.

Pentti Sammallahti: Ristisaari, 1974. Hopeagelatiinivedos. Hannula & Hinkka -kokoelma, Suomen valokuvataiteen museo

Mustavalkoisessa kuvassa tumma koivikko vaaleaa taivasta vasten. Lehdettömien koivujen edessä maassa istuu vaalea jänis, johon kohdistuu valo.

Pentti Sammallahti: Eckerö, Signilskär, 1974. Hopeagelatiinivedos. Suomen valokuvataiteen museo

Vaalea, luminen maisema, jossa on etualalla tummia lintuja, ehkä korppeja. Osa linnuista seisoo maassa, suurin osa on siivet levällään ilmassa laskeutumassa tai lähdössä lentoon. Taustalla kauempana on kelopuita.

Jorma Luhta, 1976. Hopeagelatiinivedos. Suomen valokuvataiteen museo

Leveä valokuva, joka koostuu kolmesta eri osiosta. Kuvassa on metsään saniaisten ja koivujen keskelle naruista tehty ruudukko. Ruudukon keskellä on metallinen matala torni, jossa on ylhäällä taso. Tornissa on valot, jotka valaisevat sen ympäristön. Muuten kuva on tumma.

Ilkka Halso: sarjasta Restauraatio, 2000. Valokuvatuloste kromogeeniselle väripaperille. Suomen valokuvataiteen museo