Eloon herännyt valokuva

22.3.2010 

Viime torstai-iltana Atelieri O. Haapala herätti eloon yhden taideteoksensa. Valokuvasta ”Helmut’s Delight” käveli esiin niin kurtisaaneja kuin merimiehiäkin.

Suomen valokuvataiteen museolla tapahtuu usein myös ilta-aikaan. Nyt Atelieri O.Haapala toi museon Prosessi-näyttelytilaan Dr.Sketchyn ja kolmenkymmenen hengen innokkaan piirtäjäjoukon. Vierailijat pääsivät nauttimaan niin croquis-piirustuksesta kuin burleski-esityksestäkin.

Dr. Sketchy ei ole mitä tahansa piirtämistä vaan kabareepiirustustapahtuma, jossa mallit eläytyvät roolihahmoihinsa. Samalla viuhuvat piirtäjien tussit ja lyijykynät. Kun usein elävää mallia pääsee piirtämään saleissa, joissa kuuluu vain vaimea lyijykynän hankaus, on Dr.Sketchy aivan jotain muuta. 

Olen kaivannut tämänkaltaista piirustuksen iloa aina siitä asti kun vaihto-opiskeluvuoden aikana pääsin piirtämään bordeauxlaisessa ateljeessa. Ahkeran piirtämisen lomassa naposteltiin suolapähkinöitä ja juotiin persikkaviiniä. Välillä avattiin ovea, jotta paksu savuverho hieman ohentuisi pienessä huoneessa. Taustalla soi vanha jazz ja hyvästellessä vanhempien herrasmiespiirtäjien poskisuudelmat osuivat poskelle aina pitkään ja hartaasti. 

Vaikka ranskalaisessa piirustusateljeessani osa malleista poseerasi laiskanpuoleisesti, olivat he purkkaakin jauhaessaan aina persoonallisia ilmestyksiä. Myöskään Dr. Sketchyn kabareemalleja ei persoonattomiksi voi moittia. Piirtäjien oli pysyteltävä mallien tahdissa. He määräsit illan kulun.

Pukeutuneita hahmoja oli yllättävän vaikea luonnostella paperille, upeista asuista huolimatta. Onneksi lopuksi päästiin piirtämään myös paljasta pintaa, kun absinttikeiju tyrmäsi itsensä pöydälle vihreällä taikajuomallaan.

Tussein ja lyijykynin oli mahdoton ikuistaa täydellistä kabareelavastusta. Pieni välinekateus iski, kun eturivin vesivärimaalarilta löytyi värinapeistaan niin absintinvihreä, romminruskea kuin samettiverhojenpunainenkin.

Dr. Sketchyn piirustusillasta on syytä jättää osa vain piirtäjien papereille ja mielikuviin. Alla kuitenkin pieni kurkistus samettiverhojen taakse:

Kuvat: Anne Yli-Ikkelä

Teksti: Reetta Haarajoki