• +

3: Nainen valokuvaajana

Skip embedded content

Podcastin kolmannessa jaksossa keskustellaan naisista valokuvaajina.

Podcastin voi kuuntelemisen lisäksi myös lukea täältä. 

Vieraina: Valokuvaaja, FT Leena Saraste sekä Valokuvataiteen museon kokoelma-amanuenssi Laura Gelmi.

Juontaja: Museon yleisötyön intendentti Erja Salo.

Kolme naista seisoo vierekkäin.

Laura Gelmi, Leena Saraste ja Erja Salo

Valokuvataiteen museon kokoelmista valittu kuva, joka kuvaillaan alussa: Elin Saxelin: Olga Albinssonin muotokuva, 1889–1903 / Suomen valokuvataiteen museon kokoelma.

Leena Sarasteen tuoma, jakson aiheeseen liittyvä kuva:

Lis Carpelan, Syntymä, 1966 / Suomen valokuvataiteen museon kokoelma.

Laura Gelmin tuoma, jakson aiheeseen liittyvä kuva:

Lotta Sulin, 2018 / Suomen valokuvataiteen museon kokoelma.

Jaksossa mainitut valokuvaajat: Victor Barsokevitsch, Margaret Bourke-White, Signe Brander, Tyyne Böök, Julia Margaret Cameron, Lis Carpelan, Emmi Fock, Joseph Hart, Lady Clementina Hawarden, Ulla Jokisalo, Dorothea Lange, Armi Laukia, Hilja Raviniemi, Merja Salo, Tyyne Savia, Salme Simanainen, Lotta Sulin, Marjukka Vainio ja Marja Vuorelainen.

Arkistonauha museon kokoelmista: Pekka Kyytinen ja Aili Heinonen haastattelevat Ester Harkiota,1960.

Kuvaamot: A.K. Saxelin, Atelier Wahlström.

Museon hankkeet: Sata naista Wikipediaan, Fast forward 2: Women in Photography.

Kirja: Mervi Autti: Etsimessä neitikulttuuri. 1900-luvun valokuvaajanaisia Rovaniemeltä, LUP / Lapin yliopisto.

Jaksossa mainittiin myös: Amatörphotografklubben (AKF), Kameraseura.

Valokuvataiteen museon blogi: All Female Summer

Mustavalkoisessa kuvassa koristeellisen jalustan päällä on laatikkomainen kamera. Jalustan vieressä on nainen, joka on hieman kumartuneena kameraa kohti ja pitää siitä kiinni sormenpäillä. Naisella on pitkä hame, esiliina, kauluspaita, hiukset vedettynä taakse ja hän katsoo hieman kamerasta ohi.

Elin Saxelin: Olga Albinssonin muotokuva, 1889–1903 / Suomen valokuvataiteen museon kokoelma.

 

Mustavalkoinen kuva jossa vahva kontrasti. Keskellä kuvaa on vastasyntynyt vauva. Etualalla näkyy epäselviä muotoja, vasemmalla osittain ihmisen jalkaa. Tausta on musta, mutta ylhäällä on kirkas pyöreä valo.

Lis Carpelan: Syntymä, 1966 / Suomen valokuvataiteen museon kokoelma.

 

Auki oleva astianpesukone, jossa on likaisia astioita. Leopardikuosiseen turkistakkiin ja lippahattuun pukeutunut nainen istuu lattialla ja on kumartunut sivuttain koneen päälle. Hänen toinen kätensä on suorana ja pitää kiinni koneessa olevasta leikkuulaudasta, toinen taas pitää kiinni koneen korista. Nainen katsoo suoraan kameraan. Kuva on valaistu melko voimakkaalla salamalla.

Lotta Sulin, 2018 / Suomen valokuvataiteen museon kokoelma.

Skip gallery

Jaksoon liittyviä kokoelmakuvia

Mustavalkoisessa kuvassa keskellä on nainen, joka halaa toista ihmistä. Heidän ympärillään on joukko ihmisiä, pääasiassa naisia ja lapsia. Jotkut itkevät, kaikilla muillakin on vakava ilme.

Leena Saraste: Beirut, 1982 / Suomen valokuvataiteen museon kokoelma.

Mustan alueen keskellä on mustavalkoinen kuva, jossa on kehyksissä oleva peili, joka on peitetty kädellä. Käsi peittää lähes koko alueen, mutta peilistä voi erottaa ihmisen käsivartta ja muita muotoja.

Ulla Jokisalo: Nimetön, 1984 / Suomen valokuvataiteen museon kokoelma.

Mustavalkoinen muotokuva naisesta. Nainen on lähes selin kameraan, mutta hän on kääntänyt päänsä niin että kasvoista näkyy puolet. Naisella on päällään vain helmikaulakoru, joka roikkuu selän puolelle, sekä päässä hattu. Kuva on hyvin pehmeä, ja reunat ovat sumeat.

Emmi Fock: Tuntemattoman naisen muotokuva, 1927 / Suomen valokuvataiteen museon kokoelma.

Mustaa taustaa vasten isohko punainen kukka.

Marjukka Vainio: Punainen XXXI, 2006 / Suomen valokuvataiteen museon kokoelma.

Mustavalkoisessa kuvassa tiilirakennuksen edessä kadulla ihmisiä, ja heidän keskellään joku karhuasussa. Ihmiset näkyvät vain olkapäistä ylöspäin. Rakennuksessa lukee Keskuskatu/ Centralgatan.

Merja Salo: Helsinki, n. 1984 / Suomen valokuvataiteen museon kokoelma.

Mustavalkoinen muotokuva miehestä. Hänellä on tumma kauluspaita ja farkut. Mies seisoo kädet lanteilla. Hänellä on sivuilta lyhyet ja päältä pidemmät hiukset sekä viikset. Hän katsoo sivulleen.

Salme Simanainen: Nuoren miehen muotokuva, n. 1981 / Suomen valokuvataiteen museon kokoelma.

Pieni lapsi saamenpuvussa istuu pöydän ääressä ja katsoo yläviistoon. Pöydällä on raidallinen pöytäliina ja lapsen edessä pieni nukke.

Marja Vuorelainen: Rantatalon tytär, 1956 / Suomen valokuvataiteen museon kokoelma.

Skip "More on the subject" liftups
Jaksoon liittyvää sisältöä museon sivuilla

4: Onko omakuva selfie?

Podcast
Mediapersoona Liisa Vääriskoski aka Munalissu, sekä Valokuvataiteen museon kokoelmaintendentti Anni Wallenius pohtivat omakuvan ja selfien eroa.

Fast Forward 2: Women in Photography

Hankkeet
Suomen valokuvataiteen museo on mukana kansainvälisessä naisiin ja valokuvaukseen keskittyvässä tutkimushankkeessa. Professori Anna Foxin (University for the Creative Art, UK) perustamassa ja The Leverhulme Trust -säätiön rahoittamassa hankkeessa on mukana yhteensä seitsemän organisaatiota kuudesta eri maasta: Iso-Britanniasta, Yhdysvalloista, Brasiliasta, Nigeriasta, Intiasta ja Suomesta.

Lotta Sulin: Lottaland

Näyttelyt
Vedenpinnan yläpuolella näkyy naisen kasvot ja osa päästä. Nainen katsoo suoraan kameraan, hänellä on silmämeikkiä ja suu hieman auki. Vedessä kasvaa erilaisia kasveja ja pinnalla kelluu lehtiä. Vesi on samean harmaanruskeaa.
13.9.2019 - 5.1.2020
Valokuvataiteen museon kokoelmiin kuuluu myös Instagramia pääasiallisena julkaisualustanaan käyttävien valokuvaajien kuvia.

Kuka kuvasi? – suomalaiset valokuvaajat ja kuvaamot 1842–1950

Muualla verkossa

Hae tietoa ennen 1950-lukua uransa aloittaneista Suomessa toimineista ammattikuvaajista, keskeisistä valokuvauksen harrastajista ja kuvaamoista.

» Siirry Kuka kuvasi -palveluun

Kysy museolta – asiantuntijat vastaavat

Muualla verkossa

Jos etsit tietoa mistä tahansa valokuvaan liittyvästä, suosittelemme käyttämään Kysy museolta -verkkopalvelua. Vastaus kysymykseesi saattaa jo löytyä sivulle tallennetusta materiaalista.

» Siirry Kysy museolta -palveluun