• +

Kaksi näkymää lähiöihin

Kalle Kultala: Kentin herttuaparin Suomen vierailu, Tapiola 1960-l. Digitoitu alkuperäisestä negatiivista. Suomen valokuvataiteen museo.

Yli miljoona suomalaista asuu lähiöissä ja Suomen asunnoista 70 % on rakennettu 1950–1980-luvulla. Luulenpa, että jokaisella suomalaisella on siksi jokin kokemus lähiöasumisesta. Toisille se on kyläkäynti tai lapsuudenkokemus ja toiset meistä asuvat lähiössä.

Valokuvaaja Kalle Kultalan (1924–1991) kuvassa huomio näyttää olevan Kentin herttuattaren hulmuavissa hiuksissa. Herttuapari on tuotu vierailulle pohjoismaisen puutarhakaupungin kirkkaimpaan esimerkkiin eli Tapiolaan. He ovat nousseet hissillä Keskustornin ylimmän kerroksen ulkoterassille. Herttuattaren takana avautuu vielä keskeneräinen läntisen Tapiolan alue Sateenkaari ja rakentamattomat Otsolahden rannat. Herttuatar itse katsoo selvästi kohti jo 50-luvulla rakennettua Tapiolan itäistä lähiötä, jonka Kultala on rajannut pois. Valokuvaajan huomio ei ole ollut arkkitehtuurissa tai maisemassa vaan hän on lehtikuvaajana halunnut selvästi tallentaa jotakin herttuattarelle Suomen matkalla tapahtunutta.


Mikko Savolainen: Tikkurila 1970. Hopeagelatiinivedos. Suomen valokuvataiteen museo.

Valokuvaaja Mikko Savolaisen (s.1933) kuva Tikkurila, 1970 liittyy kirjaan Raportti Suomen mustalaisista, joka ilmestyi 1972. Savolainen teki kirjan yhdessä kollegansa Ismo Höltön kanssa (s. 1940).  Suomessa romanien asuntotilanne kohentui lainsäädännön ja rahoituksin turvin 1970-luvulla. Yhä useampi romani muutti kaupunkiin ja kunnallisiin uusiin, vuokrataloihin kuten Tikkurilan Hiekkaharjuun. Vuonna 2008 Mikko Savolainen kertoi hauskan muiston kuvaustilanteesta. Ensimmäisen kerroksen asuntoon muuttanut romanimies oli pohtinut innostuneesti Savolaiselle uuden asumismuodon mahdollisuuksia: ”No ajattelin, että kun tämä parveke on ensimmäisessä kerroksessa, niin että jos laittaisi rampin, niin tässähän voisi pitää hevosta”. Romanimiehen pohdinnoissa kohtaavat osuvasti yhteisön perinteet ja modernin asumismuodon haasteet hevostalouden ylläpitoon. 

 

Museolehtori Erja Salo

Lähteet:

Sankaruus ja arki. Suomen 50-luvun miljöö. Suomen rakennustaiteen museo 1994.

Suomalaisen arjen historia. Hyvinvoinnin Suomi. Weilin + Göös Oy. 2008.

Suomen kulttuurihistoria 4. Tammi 2002.

 

 

Skip "More on the subject" liftups

More on the subject

Opiskelijalle koti ja kalusteet

Kokoelmanosto
Syksyllä 1946 Helsingissä rakennettiin kiivaasti. Sanomalehti Uusi Suomi oli lähettänyt kuvaajan Leppäsuonkadulle, jonne kohosi arkkitehti Pauli Salomaan Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalle suunnittelema Domus Academica.

Mitä puretaan seuraavaksi?

Kokoelmanosto
Kaupunkiympäristön muutoksen huomaa parhaiten valokuvissa, joissa vanha väistyy uuden tieltä. 1960-luvulla kyytiä saivat etenkin kantakaupungin puutalot. Nyt purkuikään ovat tulleet jopa 1980-luvun rakennukset, esimerkiksi Pasilan juna-asema. Katsotaankohan siitä otettuja kuvia vielä joskus kaiholla?

Kaupunkilaisen luontopolulla

Kokoelmanosto
”Kymmeniä tuhansia kilometrejä matkustettuaan he huomasivat viidakon kadonneen. Mitään ei ollut enää tehtävissä; saattoi vain nojautua taaksepäin ja yrittää viihtyä.” Näillä sanoilla alkaa Merja Salon foliokokoinen valokuvakirja Musta kasvisto – illuusioita luonnosta, 1984. Salo kuvasi mustavalkoisen sarjansa valtaosin 1980-luvun alun Helsingissä.

Museon kokoelmat

Kokoelmat
Suomen valokuvataiteen museon kokoelmissa on yli 2 miljoonaa valokuvaa. Kokoelmat painottuvat suomalaiseen 1900-luvun valokuvaukseen – sekä valokuvaajien teoksiin että laajoihin valokuva-arkistoihin. Museolla on myös tuhansien valokuvaukseen liittyvien esineiden kokoelma, valokuvakirjasto ja asiakirja-arkisto.