Johanna Heldebro kertoo ryhtyneensä jäljittämään tuntemattomaksi muuttunutta isäänsä ja halunneensa tietää kaiken tämän elämästä. Hän kuvasi isäänsä tämän tietämättä, isänsä uutta kotia, jopa sen sisätiloja. Näyttelyn kuvasarja on tuon tarkkailun tulos, mutta aiheena on lopulta tyttären oma pakkomiellettä lähenevä tarve ymmärtää isän persoonaa. Tunkeileva lähestymistapa vain korostaa heidän välistään etäisyyttä. Toista ihmistä ei vielä tunne, vaikka tietäisi hänen osoitteensa, sisustustyylinsä ja päivärutiininsa. Heldebro toteaakin, että prosessin aikana sen päähenkilö alkoi tuntua sattumanvaraiselta, keneltä tahansa.

Epämukavuus ja henkilökohtaiset aiheet ovat keskeisiä Heldebron tuotannossa. Hän on opiskellut valokuvaa Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Hän on myös toinen vuonna 2010 aloitetun painotaidejulkaisu Lauran perustajista

Näyttelyä on tukenut Iaspis - Ruotsin taidetoimikunnan kuvataiteilijoiden kansainvälisyysohjelma.