Kuvissa nähdään valokuvaajien tallentamia hetkiä arjesta, elämästä ja ihmisistä 1930-50 -lukujen Suomessa. Näkyväksi tehdään myös prosessi, jonka lahjoitettu aineisto käy läpi museossa. Uuden Suomen aineisto on nyt turvallisissa käsissä, mutta mikä kohtalo on monilla muilla kustannustalojen ja yksityisten valokuvaajien kätköissä olevilla kuva-aineistoilla?

Vuonna 2004 Suomen valokuvataiteen museo vastaanotti Alma Media / Iltalehdeltä noin 2,5 miljoonaa kuvaa käsittävän Uuden Suomen negatiivikokoelman. Kyseessä on Suomen suurin julkisissa kokoelmissa oleva lehtikuva-aineisto. Kokoelmaa on selvitetty Valokuvataiteen museossa vuodesta 2006 Suomen Kulttuurirahaston tuella.

Näyttely avaa myös kysymystä valtakunnallisesta kuva-arkistopolitiikasta ja nostaa esille huolen lehtikuvauksen filmikauden aineistojen kohtalosta. Museoiden ja kuva-arkistojen resurssit eivät tällä hetkellä riitä olemassa olevien massiivisten aineistojen käsittelyyn ja säilytykseen. Pitäisikö muistiorganisaatioilla olla paremmat valmiudet valokuvan kulttuuriperinnön säilyttämiseen, on poliittisen päätöksenteon asia.